Päättäjäispäivä alkoi jännitävissä tunnelmissa. Sonja ei pystynyt edes aamupalaa syömään; vain lasi vettä ja puhelimesta viimeiset tarkistukset "mitä sä laitat päälle?"
Rastaalankoulun juhlasalissa ykkösluokkalaiset kukittivat kutoset. Rehtori piti puheen ja jaettiin stipendit. Sonja sai musiikista stipendin. Tilaisuus päättyi Suvivirteen, jonka jälkeen siirryttiin luokkiin saamaan todistukset.
Maarit on ollut Sonjan opettajana 4 vuotta. Opettajana Maarit on ollut vaativa mutta kannustava. Sen voin sanoa, että Sonja on saanut Maaritilta erinomaiset eväät yläasteelle siirtymiseen. Maaritin kanssa on ollut pakkoa oppia lukemaan läksyt ja tekemään tehtävät. Jokaisesta unohduksesta on tullut Wilman kautta kotiin heti viesti. Joskus viestit ovat tuntuneet hieman yliammutuilta, kun Wilmaan on tullut unohdusmerkintä siitä, kun Sonja ei ole muistanut pyytää allekirjoitusta matikan kokeeseen, josta oli tullut 10. No, samat säännöt kaikille =)
Maarit on joka vuosi antanut todistuksen lisäksi muutakin kotiinviemistä. Tänä vuonna opettaja oli kehystänyt erään äidin kanssa oppilaiden kuvistyön muistoksi kutosluokan aherruksesta.
![]() |
Kaupunki |
Opettaja oli keväällä tehnyt oppilaiden kanssa kroniikan, jossa oppilaat saivat kirjoittaa muistoja luokkakavereista kuluneiden vuosien varrelta. Tekstit saivat olla tarinoita tai huomioita kaverin hyvistä puolista. Nämä kirjoitukset opettaja oli kasannut nipuksi, jossa jokaisesta oppilaasta oli oma sivu.
Sonja on hyvä:
- koripallossa
- koulussa
- piirtämisessä
- soittamaan eri soittimia
- naurattamaan
Alla olevassa kuvassa oikeassa yläkulmassa tummalla pohjalla on seuraava teksti: "Sonja , oon tuntenut sut kohta 9 vuotta enkä mitään jättäis pois."
Musiikkiluokkalaisia kun ovat, joka vuosi luokassa ollaan kuultu myös joku musiikkiesitys. Välillä esitys on ollut opettajan kanssa valmisteltu, välillä lapset ovat tehneet sen keskenään opettajalle yllätykseksi. Tällä kertaa oli lasten omatekemät kuoroesitykset. Opettaja oli jo vienyt luokasta nuotit pois, joten lauloivat ilman säestystä. Kappale oli tuttu , mutta sanat oli muokattu tilanteeseen sopivaksi, jossa laulettiin yläasteelle siirtymisestä.
Opettaja oli tänä vuonna valinnut lapsille muistoksi runon, joka oli tulostettu mukaan todistusnippuun.
Muistinko kiittää
Muistinko kiittää, nyt mä sen teen.
Tullut on aika, kun luotasi meen.
Muistinko kiittää, hymystä sun.
Katseesi lämmin, jäi mieleeni mun.
Sadoista hetkistä, vuosista, retkistä,
muistot sydämeeni jää.
Yhteiset muistot nuo aina, mieltäni nyt lämmittää.
Muistinko kiittää, Sinut kun näin.
Seurassas hetken, myös viettää mä sain.
Muistinko kiittää, ystävää kun,
etsien kuljin ja kohtaisin Sun.
Sadoista hetkistä, vuosista, retkistä,
muistot sydämeeni jää.
Yhteiset muistot nuo aina,
mieltäni nyt lämmittää.
Suurella sydämellä kaikkea hyvää elämpolullesi toivottaen,
Maarit
Todistusnipussa oli varsinaisen todistuksen lisäksi vielä todistus osallistumisesta luokan edustajana oppilasparlamentin toimintaan sekä todistus äidinkielen opiskelusta Netlibris-menetelmällä Matilda-kirjallisuuspiirissä.
Sonja antoi opettajalle kortin ja opettaja Sonjalle todistuksen |
Joka vuosi on koulun loppumisen kunniaksi käyty ostamassa jäätelöt ja niin tehtiin tänäkin vuonna.
Vielä se pakollinen osuus näissä päättäjäisissä: poseeraaminen äidin mieliksi
Vielä se pakollinen osuus näissä päättäjäisissä: poseeraaminen äidin mieliksi
Sonja lähti viettämään päättäjäisiä Siirille yökyläilemällä. Huomenna tyttöporukalla Linnanmäelle. Voiko kesäloman viettoa paremmin aloittaa?
Miialla on nyt ohi toinen vuosi Helsingin Maalariammattikoulussa. Ammattiaineet todistuksessa ovat joko hyviä tai kiitettäviä. Muutama paikko on tehtävä syksyllä ja muutenkin kolmas vuosi vielä opiskeltava, mutta suurella todennäköisyydellä ensi keväänä juhlitaan Miian valmistumista. Mummot ja kummit, merkitkää se jo kalenteriinne.